DR’ip kanaliisa arlaliusut aappaat kulturimik oqallitsitsinernillu samisaqarnerusoq. Sammisat aalajangersimasut arfininngornikkut sivisuunngorlugit aallakaatittarpaat tallimanngornikkullu danskisut aliikkusersuisoqartarluni.

DR Ramasjang qallunaat kanaleraat meeqqanut pingasuniit qulinut ukiulinnut naleqqussagaasoq. Meeqqat pingasuniit qulit tungaanut ukiullit isiginnaarsinnaavaat meeqqanilli arfineq-marluniit qulinut ukiulinnit aamma isiginnaarneqarsinnaalluni. Kanali ullut tamaasa nal. 6.00-19.00 aallakaatitsisarpoq.

TV 2’p kanaaliisa ilaat aliikkutassianik danskinit suliarineqartunik ilaarutilliisunik quianartunillu immikkut sammisaqartoq. Filminik aallakaatitsisarpoq aamma timersortunik, soorlu sikkilinik sukkaniunnerit, tennis aamma Amerikamiusut arsaattunik takutitaqartarluni.

Akunniliisartut sapiutinngitsut, soorlu Jørgen de Mylius, Sascha Dupont aamma Michael Meyerheim, akunniliisartoralugit aliikkusersuinerit nuannersut.
Charliep filmit nuannersut aamma tuluit pinerluttulersaarusiaat allallu isiginnaartittarpaat sapaatip akunnikkuutaartumillu sammisaqartarluni soorlu ilaatigut Elvis-imut aamma Kilitsissianut tunngasut kiisalu quianartunik takutitaqartarluni.

Kanal 4-mi aliikkutassiaqarpoq itisiliisoqarluni danskillu aallakaatitassiaannik ilaqarlutik soorluttaaq nunanit allanit aallakaatitassiat pitsassuit  isiginnaarneqarsinnaasut ilaatigut makkuusut: Piviusulersaarutit, ilisarititsinerit, oqalugusiarnerit, aliikkutasersuinerit, filmit, nangeqattaartuliat allarpassuillu.

Disney Channel, meeqqanut tv Danmarkimi nuannarineqarnerpaaq. Disney-p silarsuaannit tupinnaannartumit filmit pitsaanerpaat tassani takutinneqartarput. Filmit ilaatigut High School Musical, Biler aamma Junglebogen tassani isiginnaarneqarsinnaapput aammalu aallakaatitassiat nutaat soorlu Kim Possible aamma Hannah Montana.

TLC inuit nalinginnarmik inooqataasut aallaavigalugit isumassarsiffiusinnaasunik nuannersunillu aallakaatitsisarpoq soorlu sulinermut, inooriaatsimut, peqqinnermut, misigisassarsiornermut, ilaqutariinnut, aappariinnut, angalanermut, nerisassanut, pinerluttulerinermut, isiginnaagassianut piviusulersaarutinullu tunngasunik aallakaatitsisarluni.

HISTORY oqaluttuarisaanermut tunngasunik  aallakaatitsisarpoq tassanilu nutaaliaasumik inuusut siulitik pissanganartunik tupaallannartunillu takutitassiarineqartut isiginnaarsinnaallugu. Aallakaatitat oqaluttuarisaanermik sammisaqartut oqaluttuallu suli oqaluttuarineqarsimanngitsut History-p oqaluttuaralugit qanga pisimasunik isiginnittaaserput nutaamik immersussavaa.

Nunarsuatinni inuuneq aamma uumasut kiisalu avataarsuatsinnut tunngasut pillugit piviusulersaarutit paasissutissiilluartut ataatigut qallunaatut allagartalersugaasut.

Uumasut qanimut misissorlugit. Orpippassuarni, narsarsuarni, silaannarmi, sikup qaani imaanilu uumasut malinnaaffigalugit. Aallakaatitat qallunaatut ataatigut allagartalersugaapput.

National Geographic Society-mit ukiuni 115-ini piusumit aallaaveqarpoq – oqaluttuat pitsaasut, ilumoortut uppernarsarneqarsinnaasullu tusaamasaassutigai. Aallakaatitat qallunaatut ataatigut allagartalersugaapput.