Inatsisartuni ilaasortat Nuup avataani najugallit ilaqutaat ukiumut marloriarlutik akiliunneqarlutik Nuummukartinneqartalernissaat Inatsisartuni amerlanerussuteqartut akuersaarpaat. Aamma politikkikkut sullissinermut aningaasartuutigisartakkatik 30 procentit angullugit qaffanneqariaannaaneqarlutik. Sulisitsisuili – tassa qinersisartut – tamanna pillugu qanormita isumaqarpat?
Aallakaatitaq tamammiusoq
Sulisinnaasut affaat sinnerlugit, pisortani atofeqarput. Politikerit tapiissutaasa qaffannissaanut, siulittaasoqarfik akulerunnianngilaq. Meeqqanik atornerluinermut tunngasut, politiinit salliutinneqanngillat.
Politikerit ilaquttatik marloriarlutik ukiumut angalasarnissaat piumasaraat. — Partiit akiitsuminnut akilersuisinnaappata, tapiissutit amerlanerusut pisariaqartinngilagut, demokraatit oqarput. — KNI-p Royal Arctic qatsuppaa.
Ukiuni tulliuttuni illit uangalu mittarfinnut qulinut akilersuissaagut. — Perorsaasut ilaat isumaqatigiissut pillugu taasinermut peqataasimanngillat, paasissutissat taasissutissaq piffissaatillugu tigusimannginnamikkit. — Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq aningaasat pillugit paasissutissanut kattuffinnut mikisunut ammaassinissaq aqqutissiuunniarpaa.
Nuummi innuttaasut inissiasiniat tapiissutaarutissapput 2027-imi. Aaqqissuussinerli nunatta sinnerani atuutiiinnassaaq. — Arnaq tallimariarluni aanaartoorsimasoq timaatalu affaa nukillaarsimasoq, Nuummi utoqqaat illuanni inissaqanngilaq. — Mittarfinnut nutaanut landskarsi 1,8 milliarder kroninik matusisariaqarpoq, sinnerilu taarsigassarsinikkut aaniarneqarlutik.
Perorsaasut akissaatikeqaat – Danmarkimi 40 procentimik perorsaasut akissarsiaanit appasinnerupput. Kalaallit utertut nakorsamit misissorneqartartut ikeqaat. Politikerit angerlarsimaffimmik pilersitsinissaq kissaatigineqarpoq. Innarluutillit sammineqarnerat meeqqanut autistimertunut tunngatinneqarpoq
Nuuk nordisk kulturfestivalimi kajumissutsiminnik ikiuukkusuttunik amingaateigineqarput. Ullormi manna tikillugu ikiuukkusuttut 50-iinnaat nalunaarsimammata ikiuuttussanik allanik suli pissarsiorput.
Kujataani aalisarneq ilorraap tungaanut ingerlalissappat aalisariutinik fabrikkinut tunioraasinnaassunik aningaasaliisoqartariaqarpoq, taamaasiortoqanngippat aalisarneq isumannaatsumik qulakkeerneqarsinnaanngitsoq, KNAPK-ip siulittaasua isumaqarpoq.
Kujataani aalisarneq ajortumik ingerlasoq. Kujataani aalisartut Naalakkersuisunut tatiginninngillat. Containerit arlallit qummoroortartunik imallit nassaarineqartut.
Inatsisissaq nunatsinnut suliffissarsiortunut killilersimaartitsisussaq suliffeqarfinnut kommuunimut pituttuititsisoq. Kaaleeraq Møller Andersen namminiilivinnissaq Siumumi pingaartinneqanngitsutut pissusilersorfigineqarmat partiimiit anivoq. Umiatsiat Nuummi Qasigiannguaniittut piiarneqanngippata pigittoq akiliisaaq. Kalaallisuuliornermi ilitserutit saqqummersinneqarput.
